Kyselytutkimus: Joka kolmas suomalainen sulkisi lisensoimattomien pelisivustojen rahaliikenteen

Kirjoittanut: Kathryn Evans. Alkuperäinen julkaisu: iGB. Julkaistu: [22.5.2026] Alkuperäinen artikkeli.

Suomen rahapelijärjestelmä on historiallisen murroksen kynnyksellä, kun pitkään voimassa ollut Veikkauksen verkkopelimonopoli puretaan ja maa siirtyy monilisenssimalliin.

Eduskunnan käsittelyssä olleen uuden lakipaketin myötä ulkomaiset yhtiöt voivat hakea toimilupia, ja säänneltyjen lisenssimarkkinoiden on määrä avautua virallisesti 1. heinäkuuta 2027. Sääntelyn valmistuessa taustalla käydään kuitenkin kiivasta keskustelua siitä, millaisilla työkaluilla järjestelmän ulkopuolelle jäävää laitonta tarjontaa pitäisi valvoa ja rajoittaa.

Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suomalaisten tietoisuus tulevasta jättiuudistuksesta on hyvin epätasaista, ja mielipiteet laittoman pelaamisen torjuntakeinoista jakautuvat vahvasti. Suosituimmaksi yksittäiseksi kontrollikeinoksi kyselyssä nousi maksublokkien asettaminen lisensoimattomille toimijoille.

Tämä heijastaa suuren yleisön luottamusta suoraviivaisiin kieltoihin, vaikka kansainväliset kokemukset ja objektiivinen data osoittavat maksublokkien olevan todellisuudessa kalliita, pankeille raskaita ja helposti kierrettäviä ratkaisuja, jotka ovat epäonnistuneet laittoman markkinan patoamisessa kaikkialla, missä niitä on kokeiltu.

Suomalaisten tietoisuus ja näkemykset rajoituksista

Kyselytutkimuksen mukaan 67 % suomalaisista on tietoisia siitä, että lainsäädäntöön on tulossa merkittäviä muutoksia. Tietoisuus jakautuu kuitenkin vahvasti sukupuolen ja iän mukaan: miehistä uudistuksesta tietää jopa 80 %, kun taas naisilla vastaava lukema on vain 54 %. Vanhemmat ikäluokat (50–65-vuotiaat) ovat myös nuoria paremmin perillä tilanteesta, mikä osoittaa, että tieto uudistuksesta on tähän mennessä tavoittanut vain rajatut kohderyhmät.

Kun vastaajilta tiedusteltiin tarkempia motiiveja ulkomaisten sivustojen käytölle sekä tehokkaimpia keinoja ehkäistä laitonta toimintaa, korostuivat vastauksissa selkeät demografiset näkemyserot. Tilastoista käy ilmi, että suuri yleisö suosii suoraviivaisia estomekanismeja hienovaraisemman säätelyn sijaan.

Kyselyn keskeiset tulokset: Tehokkaimmat torjuntakeinot ja motiivit

Kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä, mitkä keinot toimisivat parhaiten lisensoimattoman tarjonnan hillitsemisessä ja mitkä tekijät ajavat pelaajia ulkomaisille sivustoille. Tulokset osoittavat, että sukupuoli, ikä ja jopa asuinpaikka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten tiukasti rajoituksiin suhtaudutaan.

1. Tehokkaimmaksi koettu torjuntakeino

Kyselyssä tiedusteltiin, mikä mekanismi toimisi parhaiten laittoman tarjonnan karsimisessa. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousivat maksublokit (32 % kannatus), jotka olivat ykkössijalla kaikissa väestöryhmissä. Tekniset IP-pohjaiset estot sen sijaan tyrmättiin, sillä ne saivat vain 11 prosentin kannatuksen. Kotimaisen, lisensoidun tarjonnan oman kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamista piti parhaana keinona 26 % vastaajista. Epävarmojen osuus oli suuri, sillä lähes kolmannes (29 %) ei osannut nimetä parasta lähestymistapaa.

2. Ulkomaiset bonukset syynä pelipaikan valintaan

Vain 30 % kaikista vastaajista uskoo, että houkuttelevammat bonukset ja kampanjat ovat syynä ulkomaisten sivustojen käyttöön. Tässä kohdassa sukupuolten ja tuloluokkien väliset erot olivat kuitenkin kyselyn suurimmat:

• Sukupuoli: Miehistä 43 % näkee bonukset merkittävänä houkuttimena, kun taas naisista samaa mieltä on vain 18 %.
• Ikä ja tulot: Nuoret (18–34-vuotiaat) sekä pääkaupunkiseudun korkeampien tuloluokkien vastaajat korostivat bonusten merkitystä kuluttajakäyttäytymisessä huomattavasti muuta väestöä enemmän.

3. Mustat listat ja niiden teho

Suhtautuminen lisensoimattomien toimijoiden julkisiin mustiin listoihin oli vahvan epäilevää. Lähes puolet vastaajista (43 %) uskoo, ettei virallinen estolista käytännössä estä ihmisiä pelaamasta kyseisillä sivustoilla. Vain 24 % uskoi listojen tehoon. Nuorimmat vastaajat (18–34-vuotiaat) olivat tässä suhteessa muuta väestöä optimistisempia, sillä heistä 29 % uskoi julkisen mustan listan voimaan.

Kuten kerätystä datasta voidaan havaita, suomalaisten suhtautuminen estokeinoihin on kahtiajakoinen. Vaikka kolmannes vastaajista uskoo rahansiirtojen katkaisemisen voimaan, lähes puolet väestöstä katsoo, etteivät esimerkiksi julkiset lisensoimattomien toimijoiden mustat listat tosiasiassa estä ihmisiä pelaamasta haluamillaan sivustoilla. Tämä ristiriita kertoo siitä, että kuluttajat tunnistavat valvontajärjestelmän vuotokohdat, vaikka ideatasolla kurinpitoa kannatetaankin.

Kyselyn uskottavuusongelmat ja maksublokkien valuviat

Vaikka kyselyn tulokset tarjoavat mielenkiintoisen ikkunan aiheen ympärillä pyörivään julkiseen keskusteluun, on tutkimuksen laatuun, sen tilaajaan sekä ehdotettujen mekanismien todelliseen toimivuuteen suhtauduttava vakavalla kriittisyydellä. Toimialan sisältä ohjattu narratiivi hämärtää helposti rehellistä tilannekuvaa, sillä kaupalliset intressit ohjaavat usein sitä, miten kysymykset asetellaan ja miten tuloksia tulkitaan julkisuudessa.

Bilendin huhtikuussa 2026 toteuttaman kyselyn suurin uskottavuusongelma liittyy suoraan sen tilaajaan, sillä selvityksen takana on alalla toimiva affiliaattisivusto Turtlebet. Koska kyseessä on puhtaasti kaupallinen välikäsi, jonka ansaintalogiikka perustuu suoraan pelaajavirtojen ohjaamiseen ja kasinoiden näkyvyyteen, tutkimusta ei voida pitää millään muotoa puolueettomana yhteiskunnallisena selvityksenä. Alan sisäisillä toimijoilla on suora taloudellinen intressi muokata julkista mielipidettä ja sääntelyä sellaiseen suuntaan, joka hyödyttää heidän omaa asemoitumistaan tulevassa markkinajaossa.

Tämän lisäksi tutkimuksen 1 000 suomalaisen otoskoko on valtakunnallisen ja miljardiluokan järjestelmäuudistuksen mittakaavassa äärimmäisen rajallinen. Kun tuloksia pilkotaan pienempiin demografisiin alaryhmiin, kuten pääkaupunkiseudun korkeatuloisiin tai nuoriin aikuisiin, yksittäisten kategorioiden vastaajamäärät jäävät niin mataliksi, että tilastollinen virhemarginaali kasvaa kestämättömän suureksi.

Suurin sisällöllinen valuvika liittyy kuitenkin itse maksublokkien tekniseen toimimattomuuteen. Pankkien velvoittaminen estämään rahansiirrot lisensoimattomille sivuille on asiantuntijapiireissä todettu jo vuosia sitten tehottomaksi ja vanhanaikaiseksi tavaksi valvoa internetiä. Blokit ovat teknisesti kömpelöitä ja helposti kierrettävissä esimerkiksi modernien kryptovaluuttojen, virtuaalisten nettilompakoiden tai ulkomaisten välikäsien kautta. Se, että maksublokit nousivat kyselyssä suosituimmaksi työkaluksi, kertookin ensisijaisesti suuren yleisön puutteellisesta teknisestä ymmärryksestä, eikä suinkaan itse mekanismin järkevyydestä tai toimivuudesta.

Tavoitteena tasapainoinen kanavointi

Suomen siirtyminen uuteen lakijärjestelmään johtuu pitkälti siitä havainnosta, että vanha monopolimalli ei enää kyennyt kanavoimaan suomalaisten digitaalista pelaamista säänneltyyn ja valvottuun ympäristöön. Kun merkittävä osa pelaamisesta valuu jo valmiiksi ulkomaisille sivustoille, on selvää, etteivät pelkät tekniset tai taloudelliset pakkokeinot riitä ratkaisemaan ongelmaa, jos laillisen järjestelmän oma kilpailukyky laahaa jäljessä.

Tätä herkkää tasapainoa kurituksen ja vetovoiman välillä korosti myös sisäministeri Mari Rantanen lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä ottaessaan kantaa tulevan sääntelyn haasteisiin:

”Lakiesityksen tavoitteena on ollut löytää sääntelyratkaisu, jossa rahapelihaittojen torjunta olisi tasapainossa sen kanssa, että yhtiöt haluavat hakea toimilupaa ja että digitaalinen rahapelaaminen ohjautuisi säänneltyyn pelitarjontaan.”

Lopullinen onnistuminen mitataankin vasta lainsäädännön astuessa voimaan vuonna 2027. Jos tulevan lisenssijärjestelmän ehdot ja pelikokemus tehdään liian kankeiksi, mikään määrä tehottomia maksublokeja ei tule estämään kuluttajia hakeutumasta säännellyn markkinan ulkopuolelle. Uudistuksen todellinen haaste ei siis ole laittoman tarjonnan teknisessä estämisessä, vaan siinä, kykeneekö Suomi luomaan järjestelmän, jossa toimijat ja pelaajat haluavat vapaaehtoisesti pysyä.