Peliveron korotus floppasi Hollannissa – 108 miljoonan euron tavoitteesta jäätiin 98 prosentilla

Poliitikkojen talouslaskelmat menivät pahasti päin prinkkalaa, sillä Hollannin valtion yritys puristaa markkinalta lisää verotuloja vain supisti laillisen pelialan veropohjaa. Valtiovarainministeriön ja peliviranomaisen tuore raportti paljastaa budjetin pettäneen lähes täydellisesti, sillä vuodelle 2025 asetetusta 108 miljoonan euron lisätulotavoitteesta saatiin kasaan hikiset kaksi miljoonaa euroa.

Veroruuvin kiristäminen 30,5 prosentista 34,2 prosenttiin oli selvästi tehoton liike. Kokonaisverokertymä pysyi lähes muuttumattomana hieman yli miljardissa eurossa, sillä lisensoidun markkinan koko supistui veronkorotusten ja muiden samanaikaisten sääntelytoimien seurauksena.

Virkamiehet ovat jo joutuneet korjailemaan myös tulevia ennusteitaan. Tämän vuoden alussa voimaan astui uusi, entistäkin kovempi peliveron korotus peräti 37,8 prosenttiin, ja sillä alun perin tavoitellut 216 miljoonan euron lisätulohaaveet on jo ehditty kuopata ja unohtaa. Uusi virallinen ennuste odottaa enää 57 miljoonan euron parannusta kahden vuoden takaiseen tasoon verrattuna, mikä sekin on varsin optimistinen ennuste.

Kommentti: Mitä Suomi voi oppia Hollannin virheistä?

Hollannin pelimarkkinan ahdinko on varoittava esimerkki siitä, kuinka herkkä digitaalinen peliekosysteemi on liian ahneelle ja lyhytnäköiselle veropolitiikalle. Tämä oppitunti on elintärkeä myös Suomelle, joka valmistelee parhaillaan siirtymistä omaan lisenssijärjestelmäänsä. Suomeen kaavailtu 22 prosentin verokanta on kansainvälisesti vertailtuna vielä oikein järkevä ja kilpailukykyinen, mutta tasapaino on hiuksenhieno.

Jos verotustaso asetetaan liian korkeaksi tai sitä lähdetään korottamaan heti järjestelmän käynnistyttyä, lailliset operaattorit menettävät kilpailukykynsä kertarysäyksellä. Digiajan kuluttaja reagoi tähän heti ja hakee paremmat palautusprosentit ulkomaisilta harmaan markkinan sivustoilta. Jotta Suomen tuleva järjestelmä toimisi ja rahavirrat saataisiin kanavoitua tehokkaasti valvonnan ja verotuksen piiriin, sääntelyn ja verotuksen on pysyttävä järkevässä tasapainossa. Hollannin esimerkki osoittaa, että loppu on juuri sen kuuluisan sanonnan mukainen, kun veroprosenttia nostetaan pelkän ahneuden takia.